Tähänastisen ilmastonpolitiikan onnistumisesta kertonee parhaiten se, että parhaat tulokset CO2-päästöjen suitsimisessa on saavutettu silloin, kun mitään ilmastopolitiikkaa ei ollut.

Sekä Ruotsi, Ranska että Belgia vähensivät päästöjään vahingossa likimain nyt tarvittavalla nopeudella. Sen sijaan ilmastopolitiikan mallimaana pidetty Saksa on pärjännyt huomattavasti heikommin. Jos Saksojen yhdistymisen tuoma niinsanottu “wallfall”-hyöty jätetään pois laskuista, onnistuminen on sanalla sanoen ollut surkeaa.

Yhtään hyvää syytä sille, miksi tämä kommunistiajan laitosten sulkemisesta saatu hyöty pitäisi laskea Saksan nykyisen ilmastopolitiikan ansioksi ei tietenkään ole.